Oppaat
Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia ja toimeenpanosuunnitelma 2022-2026
Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia ohjaa suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa yhtenäiseen turvallisuuskulttuuriin ja edistää sen toteutumista.
Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia ja toimeenpanosuunnitelma 2022-2026 on julkaistu 24.2.2022. Strategian visiona on, että Suomi on asiakas- ja potilasturvallisuuden mallimaa 2026 – vältämme vältettävissä olevan haitan.
Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia ja toimeenpanosuunnitelma 2022-2026
Klient- och patientsäkerhetsstrategi och genomförandeplan 2022-2026
Client and Patient Safety Strategy and Implementation Plan 2022–2026
Opas alueelliseen potilas- ja asiakasturvallisuustyöhön
Tammikuussa 2020 ilmestyneessä oppaassa on kuvattu alueellisen potilas- ja asiakasturvallisuuden edistämisen lakisääteisiä perusperiaatteita, sekä koostettu lukuisia jo laajasti käytössä olevia turvallisuutta varmistavia toimintatapoja.
Oppaan tavoitteena on edistää alueellista yhteistyötä sekä tukea Sosiaali- ja terveysministeriön julkaiseman Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategian jalkautusta.
Riskienhallintaopas
Potilasturvallisuusyhdistys on julkaissut riskienhallintaoppaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoille ja johdolle.
Vakavien vaaratapahtumien tutkintaopas
Potilasturvallisuusyhdistys on julkaissut vakavien vaaratapahtumien tutkinta -oppaan
Tutkintaopas on laadittu Suomen Potilasturvallisuusyhdistyksen aloitteesta laajassa potilasturvallisuuden asiantuntijoiden yhteistyöverkostossa. Oppaan tavoitteena on luoda koko Suomeen yhdenmukainen tapa tutkia vakavat vaaratapahtumat.
Vakavien vaaratapahtumien tutkinnan tavoite; organisaation oppiminen ja sitä kautta potilasturvallisuuden parantaminen on yhtenevä vaaratapahtumien raportoinnin ja käsittelyn tavoitteiden kanssa. Jotta hoitoa voidaan kehittää turvallisemmaksi, tulee toiminnan puutteet ja heikkoudet tunnistaa. Tutkinta auttaa ymmärtämään mitä tapahtui, minkälaiset olivat tapahtumahetken olosuhteet ja mitkä tekijät vaikuttivat tapahtuman syntymiseen. Tutkinnan perusteella pyritään muutamaan toimintaa siten, että vastaavan kaltaisten tapahtumien toistuminen voidaan estää. Vakavien vaaratapahtumien tutkinnan tavoittena ei ole pohtia vastuukysymyksiä tai etsiä syyllisiä.
Vakavien vaaratapahtumien tutkinta_SPTY
Päivitetty 20.5.2013
Johdon potilasturvallisuuskävelyt
Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia
Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia
Hallitus teki valtioneuvoston periaatepäätöksen potilas- ja asiakasturvallisuusstrategiasta kesällä 2017.
Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategian avulla suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa kehitetään kohti yhtenäistä turvallisuuskulttuuria. Tavoitteena on, että ihmisen saama hoito, hoiva ja palvelut edistävät hänen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointiaan ja niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa.
Strategia palvelee sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjiä ja tuottajia, henkilöstöä, potilaita, asiakkaita sekä heidän omaisiaan turvallisen ja vaikuttavan hoidon toteuttamisessa.
Strategian tueksi Sosiaali- ja terveysministeriö asettaa toimeenpano- ja seurantaryhmän.
Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia 2017-2021
Patient-och klientsakerhetsstrategi 2017-2021
Patient and client safety starategy 2017-2021
Katso video: Miten lääkäri, hoitaja ja potilas voivat edistää potilasturvallisuutta?
Sosiaali- ja terveysministeriö on 23.1.2020 julkaissut potilas- ja asiakasturvallisuusstrategian toimeenpanosuunnitelman. Suunnitelmalla pyritään integroimaan potilas- ja asiakasturvallisuus osaksi koko palvelujärjestelmän kehittämistä.
Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia 2017-2021: Toimeenpanosuunnitelma
Itsehoidon riskilääkelista ja listaus interaktioita aiheuttavista itsehoitolääkkeistä
Itsehoidon riskilääkkeet
Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry on toteuttanut yhteistyössä Suomen Apteekkariliiton, Suomen Farmasialiiton sekä Helsingin yliopiston kanssa projektin itsehoidon riskilääkkeistä.
Projektissa määriteltiin apteekkien itsehoidon riskilääkkeet kansalliseen ja kansainväliseen tutkimuskirjallisuuteen perustuen. Työ on myös kansainvälisesti uniikki, sillä vastaavaa työtä ei ole tiettävästi tehty muualla.
Projektin osana laadittiin käytännön työkalu, jossa on listattuna Suuren riskin itsehoitolääkkeet (esim. naprokseeni), niiden käytössä huomioitavat keskeiset riskit, seuraukset potilaalle riskitilanteessa, riskipotilaat ja -tilanteet, sekä muistilista siitä, mitä apteekkien farmaseuttisen henkilöstön sekä muiden terveydenhuollon ammattilaisten tulee muistaa selvittää potilaalta näiden lääkkeiden käytön yhteydessä. Itsehoidon riskilääkelistan ohella työstettiin myös Listaus interaktioita aiheuttavista itsehoitolääkkeistä
Listaukset ovat käytännön työkalu potilaiden lääkeneuvontaan niin apteekeissa, kuin muissakin sosiaali-ja terveydenhuollon toimipisteissä, joissa toteutetaan potilaiden itsehoitoa.