Potilaille, asiakkaille ja omaisille sekä läheisille

Potilaan ja asiakkaan näkökulmasta potilas- ja asiakasturvallisuus on sitä, että saa oikeaa hoitoa,hoivaa ja palvelua, oikeaan aikaan ja oikealla tavalla ja niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa.

Potilasturvallisuuteen kuuluu hoidon turvallisuus, lääkehoidon turvallisuus sekä lääkinnällisten laitteiden laiteturvallisuus. Potilasturvallisuuskulttuuri tarkoittaa potilaiden hoitoa edistävää suunnitelmallista ja järjestelmällistä toimintatapaa.

Laajemmin Potilas- ja asiakasturvallisuudella tarkoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollossa toimivien henkilöiden ja organisaatioiden periaatteita ja toimintoja, joiden tarkoituksena on varmistaa palvelujen, huolenpidon ja hoidon turvallisuus sekä suojata asiakaita tai potilaita vahingoittumasta.

Potilas- ja asiakasturvallisuus kattaa ehkäisevät, hoitavat ja korjaavat sekä kuntouttavat sosiaali- ja terveyspalvelut julkisessa ja yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia palvelee sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjiä ja tuottajia, henkilöstöä, potilaita, asiakkaita ja heidän omaisiaan turvallisen ja vaikuttavan hoidon toteuttamisessa.

Katso video: Miten lääkäri, hoitaja ja potilas voivat edistää potilasturvallisuutta?

Uusi asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia ja sen toimeenpanosuunnitelma 2022–2026 on julkaistu helmikuussa 2022. Strategian visiona on tehdä Suomesta asiakas- ja potilasturvallisuuden mallimaa 2026 ja välttää vältettävissä oleva haitta.

Uudella strategialla ja toimeenpanosuunnitelmalla edistetään osallisuuden, turvallisuutta vahvistavien toimien ja turvallisuuskulttuurin johtamisen toteutumista Suomessa. Tavoitteena on ottaa käyttöön parhaaseen tutkittuun tietoon perustuvat suositukset niin, että ne hyödyttävät ammattilaisia, potilaita ja asiakkaita kaikissa organisaatioissa kaikilla työskentelyn tasoilla.

Strategia ja toimeenpanosuunnitelma on valmisteltu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten, toimintaa johtavien ja valvovien tahojen, poliittisten päättäjien sekä asiakkaiden, potilaiden ja näiden läheisten käyttöön. Strategiaa voivat hyödyntää sosiaali- ja terveydenhuollon julkiset ja yksityiset toimijat.

Strategisia kärkiä on neljä: yhdessä asiakkaiden ja potilaiden kanssa, hyvinvoivat ja osaavat ammattilaiset, turvallisuus ensin kaikissa organisaatioissa ja parannamme olemassa olevaa. Jokaisen kärjen alla on esitetty kolme tavoitetta, joiden saavuttaminen konkreettisesti edistää asiakas- ja potilasturvallisuuden toteutumista.

Päämäärän toteutumisen seurantaan on valittu kymmenen kärkimittaria, jotka sitouttavat Suomen WHO:n asettamiin tavoitteisiin (WHO Global Patient Safety Action Plan 2021–2030). Lisäksi toimeenpanosuunnitelmassa on kuvattu mittarit, joilla seurataan toimenpiteiden toteutumista.

Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia ja toimeenpanosuunnitelma 2022-2026

The Client and Patient Safety Strategy and Implemention Plan 2022-2026

Klient- och patientsäkerhetsstrategi och genomförandeplan 2022–2026

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on tuottanut potilaille ja heidän läheisilleen tarkoitetun potilasturvallisuuden oppaan, joka on ohessa ja myös tulostettavissa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Oppaan tarkoituksena on rohkaista potilasta vaikuttamaan omaan hoitoonsa ja auttaa potilasta ja hänen läheistään potilasturvallisuuden parantamiseen.

Oppaan suunnittelussa ovat alusta alkaen olleet mukana potilasjärjestöt ja potilaat. He ovat itse olleet miettimässä, mitkä ovat tärkeimpiä asioita, jotka potilaan tulee tietää ennen hoitoa, hoidon aikana ja hoidon jälkeen.

Oppaassa kerrotaan kuinka voit vaikuttaa hoitosi turvallisuuteen. Siitä saa vinkkejä turvallisen hoidon takaamiseksi, tietoa potilaan oikeuksista ja potilasturvallisuudesta. Opas antaa sinulle tietoa siitä miten voit vaikuttaa potilasturvallisuutesi takaamiseen hoitoon hakeutuessa, hoidossa ollessa sekä jatkohoidon ollessa kyseessä. Myös omainen ja läheinen saa arvokasta osallisuudestaan. Opas sisältää myös tärkeän lääkelistan.

Potilaan opas

Patientguide (SWE)

Patient Guide (ENG)

Hoitoa ja palveluja suunniteltaessa ja määriteltäessä laaditaan suunnitelma. Se voi avun ja tuen tarpeesta riippuen olla esimerkiksi hoito- ja palvelusuunnitelma, kuntoutussuunnitelma, asiakassuunnitelma tai hoitosuunnitelma

Potilaalla on oikeus saada terveys- ja hoitosuunnitelma. Kuka on vastuussa sen tekemisestä, ketkä ovat oikeutettuja siihen, miten potilaat voivat sitä vaatia, mitä pitää sisällään? Asiakaslähtöinen terveys- ja hoitosuunnitelma on keskeinen työkalu pitkäaikaissairaiden hoidossa: Terveys- ja hoitosuunnitelma / Terveyshyötymalli / POTKU -hanke(Terveyshyötymalli / POTKU-hanke)

Omahoitolomake tukee potilasta: Omahoitolomake (POTKU-hanke)

Käypä hoito -suositukset tukena

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Niissä käsitellään tärkeitä suomalaisten terveyteen ja sairauksien hoitoon ja ehkäisyyn liittyviä kysymyksiä. Suosituksia laaditaan lääkäreille, terveydenhuollon ammattihenkilöstölle ja kansalaisille hoitopäätösten pohjaksi. www.duodecim.fi

Ratkaisevaa on, että tieto kulkee hyvin

Voit varmistaa sen esimerkiksi sähköisessä Omakannassa. Se on kansalaisten verkkopalvelu, joka näyttää terveydenhuollon kirjaamia tietoja potilaasta ja hänen lääkityksestään. Palveluun pääsee Kanta-palvelujen verkkosivuilta sekä osoitteella www.kanta.fi/omakanta. Kirjautuaksesi tarvitset tunnistautumisvälineet, joita ovat esimerkiksi verkkopankkitunnukset, mobiilivarmenne tai sähköinen henkilökortti.

Kaikki terveystietosi ja reseptit ovat samassa paikassa. Sieltä näkee

• reseptit
• hoitoon liittyvät kirjaukset
• laboratorio- ja röntgentutkimukset
• alle 10-vuotiaan huollettavan tiedot.

Omakannassa voi myös pyytää reseptin uusimista, tallentaa oman hoitotahdon ja elinluovutustahdon ja antaa suostumuksen omien tietojen luovuttamiseen tai kieltää niiden luovuttamisen.

 Työnantajalla on omavalvontavelvollisuus

Työnantaja on ensisijainen toimintayksikkönsä toimintaa, siellä työskentelevien työntekijöiden sekä tilojen ja laitteiden toimintaa valvova taho. Työnantajalla on mahdollisuus organisoida ja ohjeistaa toimintansa, seurata ja arvioida sitä reaaliaikaisesti ja tarvittaessa puuttua epäkohtiin välittömästi sekä varmistaa palvelujen saatavuus ja asiakasturvallisuus ajoissa

http://www.valvira.fi/julkaisut-ja-maaraykset/valvontaohjelmat/sosiaali-_ja_terveydenhuolto

Lääkehoidon turvallisuus voidaan jakaa lääkitysturvallisuuteen ja lääketurvallisuuteen.

Lääkitysturvallisuus tarkoittaa lääkkeiden käyttöön liittyvää turvallisuutta. Se kattaa terveydenhuollossa toimivien yksilöiden ja organisaation periaatteet ja toiminnot, joiden tarkoituksena on varmistaa potilaan saaman lääkehoidon turvallisuus. Toimenpiteet lääkkeiden käyttöön liittyvien haittatapahtumien ehkäisemiseksi, välttämiseksi ja korjaamiseksi ovat osa lääkitysturvallisuutta.

Jokainen voi vaikuttaa omaan lääkitysturvallisuuteensa

Kerro lääkärin vastaanotolla aina kaikista käytössä olevista lääkkeistä. Tämä on tärkeää, sillä myös itsehoitolääkkeet sekä rohdos- ja ravintolisävalmisteet saattavat joskus haitata muun lääkehoidon onnistumista. Nämä valmisteet saattavat jäädä mainitsematta. Lääkäriltä voi jäädä tärkeää lääkehoidon arviointiin tarvittavaa tietoa hyödyntämättä, jos hänellä ei ole kokonaiskuvaa lääkityksestä. Tämä voi vaarantaa lääkehoitosi turvallisuuden.

Myös apteekki varmistaa lääkkeiden turvallista käyttöä. Tästä syystä itsehoitolääkettä ostavalta asiakkaalta kysytään lääkkeen käyttötarkoitusta, muita sairauksia tai käytössä olevia lääkkeitä. Kertomalla taustatiedot asiakas voi vaikuttaa siihen, että hän saa sopivan itsehoitolääkkeen hänelle sopivalla annoksella ja ohjeilla. Apteekista ohjataan lääkärin vastaanotolle ne asiakkaat, joiden itsehoitolääkkeiden käytöstä tulee ensin keskustella lääkärin kanssa tai joiden oireet eivät sovellu itsehoitoon.

Kysy aina, jos sinulle lääkkeen käyttäjänä jää epäselviä asioita lääkkeiden käyttöön liittyen. Lääkkeiden käyttäjällä on tärkeä velvollisuus varmistaa, että hänellä on riittävät tiedot lääkkeen käytöstä, ja että hän käyttää lääkettä ohjeen mukaisesti.

Lääkehoidon päivän sivuilla voit tutustua lääkityslistaan ja sen käyttämiseen. Katso tästä: Mikä lääkityslista

Voit myös tulostaa itsellesi  Sopiva lääke -esiteen, jossa on mukana myös lääkityslista.

Tiedote lääkkeiden käyttäjille 18.3.2014

Tietoa saa viranomaisilta

Potilaiden ja sosiaalihuollon asiakkaiden asemaa sekä oikeuksia turvataan laissa. Laeissa määritellään ne oikeudelliset periaatteet, joiden mukaan potilaita ja sosiaalihuollon asiakkaita on kohdeltava.

Potilaalla ja sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus saada asianmukaista ja laadultaan hyvää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelua. Hoidon tai toimenpiteiden vaihtoehdoista on kerrottava avoimesti ja ymmärrettävästi. Potilasta ja sosiaalihuollon asiakasta on kohdeltava loukkaamatta hänen ihmisarvoaan, vakaumustaan tai yksityisyyttään.

Apua tarvitsevalla on oikeus saada sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja laissa säädetyn ajan kuluessa.

Sosiaali- ja terveysministeriö /potilaan ja asiakkaan oikeudet

Aluehallintovirasto (AVI)

ohjaa ja valvoo alueensa perusterveydenhuoltoa (terveyskeskukset), erikoissairaanhoitoa (sairaalat, poliklinikat), yksityisiä terveydenhuollon laitoksia sekä terveydenhuollon ammatinharjoittajia.

Potilaan oikeuksiin kuuluvat mm:

• hoitoon pääsy
• kiireettömän hoidon hoitopaikan valinta
• potilasasiamiesjärjestelmä
• muistutus ja kantelu

Hoitoon pääsy

Aluehallintovirasto valvoo hoitotakuulain mukaista hoitoon pääsyä sekä siitä tiedottamista väestölle terveyskeskuksissa sekä yksittäisillä erikoisaloilla.

Kaikki kiireellistä hoitoa tarvitsevat saavat Suomessa apua välittömästi terveyskeskusten ja sairaaloiden päivystysvastaanotoilla, riippumatta potilaan asuinkunnasta. Arkisin terveyskeskuksen aukioloaikana sinne on saatava välittömästi puhelinyhteys tai sinne on voitava mennä käymään.

Kiireetöntä hoitoa tarjotaan kunnan asukkaille terveyskeskuksissa. Hoitoon pääsylle on annettu määräajat.

Kiireettömän hoidon hoitopaikan valintaoikeus

Potilaana voi valita, mistä kuntansa terveyskeskuksen terveysasemalta saa terveydenhuollon palvelut. Valintaoikeuden piiriin kuuluvat: terveysneuvonta ja terveystarkastukset, seulonnat, neuvolapalvelut, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, työterveyshuolto, iäkkäiden neuvontapalvelu, todistukset, sairaanhoito/tutkimus/hoito /hoitotarvikkeet/ lääkinnällinen kuntoutus, kotisairaanhoito, suun terveydenhuolto, mielenterveystyö, päihdetyö ja lääkinnällinen kuntoutus.

Terveysaseman vaihtamisesta on tehtävä kirjallinen ilmoitus sekä sille terveysasemalle, jota henkilö käyttää että sille, jonka hän valitsee. Vaihdon voi tehdä vuodeksi kerrallaan eikä sitä voi keskeyttää kesken vuoden.

Asiakas/potilas joka asuu tai oleskelee säännönmukaisesti tai pidemmän aikaa kotikuntansa ulkopuolella esim. opiskelun, työn, vapaa-ajan vieton tai muun vastaavan syyn vuoksi, voi käyttää hoitosuunnitelmansa mukaisen hoidon toteuttamiseen myös muun kuin kotikuntansa perusterveydenhuollon palveluja hoidosta vastaavan terveyskeskuksen muuttumatta.

Aluehallintovirasto / Potilaan asema ja oikeudet

Potilaan turvallisuus kuntien järjestämässä terveydenhuollossa

Palveluiden järjestäminen ja tuottaminen (Kuntaliitto)

Kenelle apuväline ja millä perusteilla

Apuväline on laite, joka edistää tai ylläpitää käyttäjänsä toimintakykyä silloin, kun se on vamman tai sairauden vuoksi heikentynyt. Tarkoituksenmukainen apuväline on luonteva osa käyttäjänsä elämää. Apuväline mahdollistaa suoriutumisen erilaisista tehtävistä sekä helpottaa osallistumista elämän eri tilanteisiin.

Päävastuu apuvälinepalvelujen järjestämisessä on kunnilla ja kuntayhtymillä. Terveydenhuolto järjestää lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelut.

Sosiaalitoimi (vammaispalvelut) voi myöntää taloudellista tukea henkilölle asunnon muutostöistä sekä asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden hankkimisesta hänelle aiheutuviin kohtuullisiin kustannuksiin.

Opetustoimi järjestää koulu- ja luokkakohtaiset apuvälineet. Lisäksi Kela, työvoimahallinto, Valtiokonttori sekä vakuutus- ja työeläkelaitokset kustantavat vastuullaan olevat apuvälinepalvelut.

Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos THL / Apuvälineet

Apuvälineiden järjestämisvastuusta ja lainsäädännöstä

Miten varmistan turvallisuuteni joutuessani ensihoitoon?

Ensihoitoa on äkillisen sairastumisen tai loukkaantumisen yhteydessä annettava kiireellinen hoito, kuten ambulanssin ammattihenkilöstön antama välitön hoito.

Kuinka voin edistää potilasturvallisuutta ensihoidon aikana?

Alaikäinen ja potilasturvallisuus

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) korostaa alaikäisen oman tahdon merkitystä hoitoratkaisuja tehtäessä. Jos alaikäinen ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden kykenee päättämään hoidostaan, alaikäistä on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan.

Säännökset korostavat alaikäisen potilaan aseman ja itsemääräämisoikeuden kunnioittamista, potilaan kuulemista ja suostumuksen merkitystä.

Alaikäistä potilasta hoidettaessa tulee aina ottaa hänen mielipiteensä huomioon, mikäli se on hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden mahdollista. Silloin kun alaikäinen kykenee päättämään itse hoidostaan, häntä on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Mikäli alaikäinen kykenee päättämään hoidostaan, hänellä on myös oikeus kieltää terveydentilaansa ja hoitoaan koskevien tietojen antaminen huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalle. Lääkäri tai muut ammattihenkilöt arvioivat hoitokysymyksissä alaikäisen kypsyyden. Jos alaikäinen ei kykene päättämään hoidostaan, häntä on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajansa kanssa. Alaikäisen potilaan huoltajalla tai muulla laillisella edustajalla ei ole oikeutta kieltää potilaan henkeä tai terveyttä uhkaavan vaaran torjumiseksi annettavaa tarpeellista hoitoa.

https://www.ppshp.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/npp/embeds/32796_Alaikaisten_tietosuoja.pdf (PPSHP:n ohjeistus)

Mikäli et ole tyytyväinen hoitoosi on aina ensin hyvä ottaa yhteyttä hoitoa antaneeseen ammattihenkilöön tai hoitopaikan muuhun edustajaan tai jättää palautetta hoitoyksikköön. Ensisijaisesti ongelmat kannattaa pyrkiä ratkaisemaan keskustelemalla omassa hoitoyksikössä tai laitoksen johdon kanssa.

Avoimella keskustelulla ja asian käsittelyllä hoitoa antaneen henkilön tai hänen esimiehensä kanssa voidaan mahdolliset väärinkäsitykset potilaan ja hoitoon osallistuneiden välillä selvittää. Hoitopaikassa voidaan usein korjata hoidossa tapahtuneet virheet ja puutteet saman tien.

Potilaalla tai hänen läheisellään on myös mahdollisuus tehdä valitus saamastaan hoidosta. Hän voi tehdä muistutuksen tai kantelun aluehallintovirastoon tai Valviraan. Korvausta voi hakea Potilasvakuutuskeskuksesta.

Potilas- ja sosiaaliasiamies

Jokaisella terveydenhuollon toimintayksiköllä on oltava potilasasiamies. Hänen tehtävänä on tarvittaessa neuvoa ja auttaa sekä antaa tietoa potilaan oikeuksista ja toimii hänen oikeuksiensa edistämiseksi.  Potilasasiamiehen yhteystiedot löytyvät sairaalan verkkosivuilta tai hoitoyksiköstä kysymällä.

Potilasasiamies auttaa tarvittaessa potilasta selvittämään ongelmaansa hoitopaikassa. Hän myös neuvoo ja tarvittaessa avustaa potilasta muistutuksen, kantelun tai Potilasvakuutuskeskukselle tehtävän potilasvahinkoilmoituksen tekemisessä.

Sosiaalihuollon palveluissa vastaavia tehtäviä hoitaa kunnan nimeämä sosiaaliasiamies. Sama henkilö voi hoitaa sekä potilas- että sosiaaliasiamiehen tehtäviä.

Potilasasiamiehen tehtäviin ei kuulu ottaa kantaa potilaan taudinmääritykseen tai hoidon sisältöön. Hän ei myöskään ota kantaa siihen, onko potilaan hoidossa tapahtunut hoitovahinko tai –virhe.

Muistutus

Potilas tai hänen omaisensa voi tehdä kirjallisen muistutuksen hoitopaikan johtajalle. Muistutus on laissa säädetty menettelytapa. Se voi olla vapaamuotoinen tai laadittu lomakkeelle. Potilasasiamies on velvollinen neuvomaan sen tekemisessä. Johtajan on aina selvitettävä muistutuksessa kerrottu asia alaistensa kanssa. Hänen on myös aina vastattava muistutuksen tekijälle kohtuullisessa ajassa, noin kuukauden sisällä. On hyvä odottaa muistutusvastauksen saapumista, ennen kuin ryhtyy mahdollisiin muihin toimenpiteisiin.

Kantelu aluehallintovirastoon tai Valviraan

Jos potilaana tai omaisena on tyytymätön terveydenhuollossa saatuun hoitoon tai kohteluun, sinulla on oikeus kannella siitä. Kantelut saadusta hoidosta tai kohtelusta tehdään joko Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoon Valviraan tai siihen aluehallintovirastoon, jonka alueella olet ollut hoidettavana.

Terveydenhuoltoa koskeva kantelu tehdään vapaamuotoisesti tai kantelulomakkeella (pdf). Kantelu tehdään sille aluehallintovirastolle, jonka alueella on ollut hoidettavana.

Valviralle kantelu tehdään silloin, kun epäillään hoitovirheen aiheuttaneen potilaan menehtymisen tai vaikean pysyvän vammautumisen.

Tarvittaessa valvontaviranomaiset siirtävät kantelut sovitun työnjaon mukaisesti käsiteltäväksi oikeassa paikassa. Esimerkiksi he voivat siirtää kanteluasian käsiteltäväksi muistutuksena terveydenhuollon toimintayksikössä. Siirrosta ilmoitetaan kantelijalle.

Kantelun voi kuitenkin tehdä, vaikka olisit jo tehnyt hoidosta muistutuksen hoitopaikkaan tai potilasvahinkoilmoituksen Potilasvakuutuskeskukselle. Ennen kantelun tekemistä kannattaa kuitenkin odottaa muistutukseen tulevaa vastausta, koska asia saattaa ratketa jo siinä.

Valvontaviranomainen ei ota käsiteltäväksi kaikkia asioita, joista tehdään kantelu. Valvira harkitsee, onko kantelun perusteella syytä epäillä jotain sellaista virheellistä menettelyä tai laiminlyöntiä, jonka johdosta valvontaviranomaisen tulisi ryhtyä selvittämään asiaa. Yleensä yli kaksi vuotta vanhoja asioita ei käsitellä. Myös puutteelliset tiedot tai se, että asiaa ei ole mahdollista selvittää valvontaviranomaisen käytettävissä olevilla keinoilla voi johtaa siihen, että kantelua ei käsitellä. Potilasturvallisuuden kannalta merkittävät asiat otetaan aina selvitettäväksi.

Potilaan asema ja oikeudet aluehallintoviraston verkkosivuilla

Tyytymättömyys hoitoon Valviran verkkosivuilla 

Jos epäilee lääkehoidon aikana sen aiheuttavan sinulle oireita, tutstu aina lääkepakkauksessa oleviin kirjallisiin ohjeisiin. Ohjeista käy ilmi kyseisen lääkkeen mahdolliset sivu- tai haittavaikutukset sekä miten niiden ilmetessä tulee menetellä.

Keskustele asiasta hoitavan lääkärin tai muun hoitohenkilökuntaan kuuluvan kanssa ja tuo esiin huomiosi. Tilanteen kartoittamisen jälkeen voit jatkaa lääkevahinkoilmoituksen tekemisellä.

Lääkkeen aiheuttamasta vahingosta voi hakea rahallista korvausta Suomen Keskinäiseltä Lääkevahinkovakuutusyhtiöltä täyttämällä vahinkoilmoituslomakkeen.

Lääkevahinkoilmoitus on esitettävä vakuutuksenantajalle vuoden kuluessa siitä, kun korvausta vaativa sai tietää vakuutuksen voimassaolosta, kyseessä olevan lääkkeen tai verivalmisteen aiheuttamasta vahingosta ja vahinkoseuraamuksesta. Se on esitettävä viimeistään 10 vuoden kuluessa vahinkoseuraamuksen aiheutumisesta.

Lääkevahinkovakuutus: http://www.laakevahinko.fi/suomeksi/korvauksen-hakeminen/

Korvausta haetaan Potilasvakuutuskeskukselta, joka korvaa keskitetysti terveydenhoidon yhteydessä aiheutuneita henkilövahinkoja potilasvahinkolain mukaisesti.

Potilasvakuutuskeskus ratkaisee potilasvahinkolain perusteella, onko potilaalle aiheutunut terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä potilasvakuutuksesta vahingonkorvaukseen oikeuttava henkilövahinko. Potilasvakuutuskeskus on vakuutuslaitos ja käsittelee vain vakuutusasioita.

Tutustu: Potilasvakuutuksesta selkokielellä

Tutustu lisää: Potilasvakuutuskeskuksen verkkosivut

STM: Potilasturvallisuuden edistäminen Sisältää mm.: – Potilasturvallisuusaineisto potilaille ja omaisille

Aivoliitto

Diabetesliitto

Hengitysliitto

Invalidiliitto

Mielenterveyden keskusliitto

Muistiliitto

Neuroliitto

Näkövammaisten liitto

Parkinson liitto

Reumaliitto

Suomen Kipu

Sydänliitto

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys

WHO http://www.who.int/patientsafety/patients_for_patient/en/

EU http://ec.europa.eu/health/patient_safety/policy/index_en.htm

Euroopan potilasturvallisuusverkosto PasQ http://www.pasq.eu/