Ohjelman sisältö ja vaatimukset

Pohjakoulutus

 Laadun ja potilasturvallisuuden erityispätevyyden hakemiseksi edellytetään erikoislääkärin tutkintoa joltain lääketieteen erikoisalalta tai vähintään erikoislääkärikoulutusta vastaavan pituista työkokemusta (5 vuotta) lääkäriksi valmistumisen jälkeen. Työkokemuksen tulee kattaa vähintään 9 kk kliinistä lääkärin työtä potilasnäkökulman ja moniammatillisen yhteistyön merkityksen ymmärtämiseksi.


Käytännön palvelu

Palvelujen määrä

Erityispätevyyteen vaaditaan joko päätoimista käytännön palvelua vähintään kahden vuoden ajalta tai osa-aikaista tai projektiluonteista/tilapäistä palvelua yhteenlaskettuina kaksi vuotta. Sekä kokoaikaisessa että osa-aikaisessa virka-/työsuhteessa voi myös vain osa viikkotyöajasta koostua erityispätevyyteen hyväksyttävistä palveluista. Vaadittava 2 vuoden palveluaika voidaan laskea seuraavasti. Erityispätevyyteen hyväksyttävien palvelujen määrä keskimäärin (päivää/viikko):


o   4–5 päivää,                                            2    vuotta

o   3,5 päivää                                              2,5 vuotta

o   3 päivää,                                                3    vuotta

o   2,5 päivää (eli 50% virkasuhde)         3,5 vuotta

o   2 päivää,                                                4    vuotta

o   1,5 päivää,                                             4,5 vuotta

o   1 päivä,                                                   5    vuotta

 

  • Hyväksyä voidaan myös lyhyissä jaksoissa suoritetut erilliset palvelut, joiden pituus on vähintään yksi (1) viikko täysaikaista palvelua (hyväksyttäviä palveluja 4-5 päivää/viikko) tai kaksi (2) viikkoa osa-aikaista palvelua (hyväksyttäviä palveluja 1-3,5 päivää/viikko).
  • Jos hakijalla on ollut samanaikaisesti useampi osa-aikainen virka-/työsuhde, näiden kaikkien hyväksyttävät palvelupäivät/viikko lasketaan yhteen. Siis esim. yhdessä osa-aikaisessa virassa 1,5 päivää/viikko ja toisessa 0,5 päivää/viikko tekee yhteensä tuona rinnakkaisten osa-aikaisuuksien ajanjaksona 2 päivää/viikko hyväksyttävää palvelua. Mukaan voidaan edellä olevan tavoin laskea siis myös 1 päivä/viikko vähäisempiäkin hyväksyttäviä osuuksia, kunhan kaikista samanaikaisesti tehdyistä osa-aikaisuuksista täyttyy hyväksyttävää palvelua yhteensä ≥1 päivä/viikko.
  • Niistä palveluista, joita ei voida varmentaa tehtävänimikkeestä, tarvitaan joko yksityiskohtainen työnantajan todistus tai hakijan oma selvitys tehtävänkuvauksesta tai esimerkiksi kehittämisprojektin loppuraportti.
  • Osa-aikaisten ja tilapäisten palvelujen määrä voidaan työnantajan todistuksessa ilmoittaa esimerkiksi keskimääräisinä työpäivinä tai prosentteina per viikko. Lisäksi on syytä kuvata lyhyesti tehtävän sisältö.
  • Käytännön palvelun tulee olla suoritettu viimeisen 10 vuoden aikana ennen erityispätevyyden hakemista. Erityispätevyyttä hakeva henkilö voi perustellusta syystä saada pidennystä suoritustensa voimassaoloon. Tällaisiksi syiksi voidaan lukea esimerkiksi äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa, varusmiespalvelu sekä harkinnan mukaan myös hoitovapaa tai muu vastaava peruste. Hakijan tulee erityispätevyyden myöntämistä hakiessaan esittää kirjallinen pyyntö vanhentuneiden suoritusten hyväksymisestä. 

 

A. Hyväksyttävä käytännön palvelu

 

  • Työ organisaation potilasturvallisuus- ja laatuyksikössä, asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksessa, PVK:ssa, AVI:ssa tai Valvirassa pääsääntöisesti (paitsi talous- ja henkilöstöhallinnolliset tehtävät tai muu yleisjohtaminen).
  • Muiden työnantajien tai työyksiköiden tehtävistä arvio 1–5 päivää/viikko ja lyhyt erittely työtehtävistä, joihin hakija vetoaa.


Esimerkkejä hyväksi luettavista työtehtävistä:


  • Organisaation laatu- ja potilasturvallisuusjärjestelmien ja -menettelyjen kehittäminen tai arviointi, osallistuminen laatu- ja potilasturvallisuuspoikkeamien, reklamaatioiden, muistutusten, kantelujen ja potilasvahinkojen käsittelyyn, laatua ja potilasturvallisuutta korjaavat kehittämisprojektit, laaturekisterien kehittäminen tai muu laatu- ja turvallisuustiedon mittarointi, laatujärjestelmän hallinnointi, laadunhallinnan suunnitelman ja potilasturvallisuussuunnitelman mukainen raportointi, laadun ja potilasturvallisuuden (nimitettyjen/asetettujen) työ-/ohjaus-/johtoryhmien jäsenyys. Vaaratapahtumailmoitusten käsittelijänä toimiminen, osallistuminen GTT (Global Trigger Tool) - tai muiden vastaavien laatu-/turvallisuustyökalujen käyttöön asiantuntijana.
  • Lääkärikoulutuksen laadun ja osaamisen arviointityökalujen kehittäminen.
  • Terveydenhuollon laadun ja/tai potilasturvallisuuden koulutustapahtuman järjestäminen, kouluttajana/luennoitsijana toimiminen (erikoisalasta tai kohderyhmästä riippumatta).
  • Esimerkkejä kliinisen toiminnan laadun parantamisesta: kehittämisprojektit hoitoprosessien sujuvoittamiseksi, asiakaspalautteen mittausmenettelyjen kehittäminen, moniammatillisen yhteistyömuotojen kehittäminen, muu käytäntöjen laatu- tai potilasturvallisuusprojekti.
  • Käytännön palveluiksi voidaan myös hyväksyä toimiminen esim. johtajan, päällikön, erityisasiantuntijan tms. tehtävissä silloinkin, kun pätevyysvaatimuksena ei ole lääkärin/hammaslääkärin koulutus, mikäli tehtävät kuitenkin keskeisesti liittyvät terveydenhuollon laatuun ja potilasturvallisuuteen.
  • Käytännön palvelujen tulee täyttää erityispätevyyden tavoitteet mahdollisimman monipuolisesti.

Tiettyjen käytännön palvelujen hyväksyttävät enimmäismäärät


  • Työskentely käytännön palveluiksi hyväksyttävissä työryhmissä. Käytännön palvelua voidaan korvata enintään 3 kuukautta. 
  • Luottamustehtävät laatua tai potilasturvallisuutta edistävissä yhdistyksissä/seuroissa tai toiminta terveydenhuollon tai lääketieteellisten yhdistysten laatua tai potilasturvallisuutta edistävissä työryhmissä. Käytännön palvelua voidaan tällaisella yhdistys- tai järjestötoiminnalla korvata enintään 3 kuukautta
  • Erityispätevyysalalle soveltuva tutkimustyö, tutkimusten tai opinnäytetöiden ohjaus ja tutkimusjulkaisujen ja muun alan kirjallisuuden tuottaminen. Käytännön palveluksi hyväksytään tutkimustoimintaa enintään 6 kuukautta (esimerkiksi valmistunut väitöskirja 6 kk, väitöskirjatyön ohjaus 2 kk, muu vertaisarvioitu tutkimusjulkaisu 1 viikko).
  • Ulkomailla suoritettua palvelua voidaan hyväksyä harkinnan mukaan työtodistuksen perusteella samoin ehdoin kuin kotimaassa suoritettua palvelua. Vähintään yksi vuosi palvelua tulee suorittaa kotimaassa.
  • Käytännön palvelu voi muodostua edellä mainittujen tai muiden tehtävien yhdistelmistä.

 

B. Harkinnanvaraisesti hyväksyttäviä palveluja ja tehtäviä

 

Työ ministeriöissä, THL:ssä, Fimeassa, TTL:ssä, STUKissa yliopistoissa tai yliopistoissa tai sosiaali- ja terveydenhuollon organisaation hallinnossa johtajana, ylilääkärinä, organisaation kehittämisyksikössä

o   Palveluksi kelpaaviin työtehtäviin on kuuluttava säännöllisesti tai projektiluonteisesti aktiivista terveydenhuollon laatu- ja potilasturvallisuustyötä, jonka määrä on selvästi osoitettavissa.

o   Terveydenhuollon toimintayksikön terveydenhuoltolain mukaiselta vastaavalta lääkäriltä hyväksytään toimintayksikön terveyden- ja sairaanhoidon johtaminen ja valvonta vain siltä osin, kun se on selkeästi laatuun ja potilasturvallisuuteen liittyväksi osoitettavaa työtä. Sama koskee soveltuvin osin ja määrin myös muita eri lääketieteellisistä sektoreista vastaavia lääkäreitä.

o   Palvelujen hyväksyntää haetaan tällöin vain laatua ja potilasturvallisuutta koskevan tehtäväkuvauksen perusteella eriteltynä viikkomääräisesti (keskimäärin 1–5 päivää/viikko). Oma arvio keskimääräisistä päivistä työjaksoa kohti ja ytimekäs perustelu.


Alla olevien tehtävien hyväksyminen edellyttää kuvausta laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden sisällöstä:

o   Professuuri, dosentuuri, tohtorin tutkinto, tutkimushanke (huom: tutkimukset julkaisujen perusteella!)

o   Oman erikoisalan opetustoiminta tai koulutustapahtuman järjestäminen. Esimerkki hyväksyttävästä koulutuksesta: Verisuonikirurgian laaturekisterit ja potilasturvallisuuden työkalut. Esimerkki ei-hyväksyttävästä koulutuksesta: Uusinta uutta aortta-aneurysmien angioradiologisista toimenpiteistä 


C. Pääsääntöisesti ei hyväksyttäviä palveluja ja tehtäviä

 

  • Organisaation johtamisjärjestelmään kuuluvien hallinnollisten tehtävien hoito, henkilöstöhallinnolliset toimet, talouden ja toiminnan tunnuslukujen raportointi, yleishallinto ja johtaminen
  • Hallinnollisen uudistuksen työryhmän jäsenyys
  • Oman erikoisalan tai muu verkostotoiminta, yhdistykset
  • Muut työryhmät tai verkostot


Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus

  • Yhteensä 80 tuntia teoreettista kurssimuotoista koulutusta monipuolisesti laadun ja potilasturvallisuuden eri sektoreilta.
  • Koulutuksiksi hyväksytään pääsääntöisesti vain varsinaiset koulutustapahtumat. Esimerkiksi neuvottelupäivät tai kokoukset eivät sovellu teoreettisiin koulutuksiin.
  • Koulutuksiin voidaan hyväksyä myös muut ehdot täyttävät koulutukset, joissa on itse ollut kouluttajan roolissa. Mikäli saman sisältöinen koulutus on järjestetty useampaan kertaan, näistä hyväksytään vain yksi. Koulutustilaisuus voi sisältää muutakin kuin erityispätevyyteen vaadittavaa koulutusta ja tällöin siitä hyväksytään vain erityispätevyyden aihepiiriin kuuluvat tunnit.
  • Suositeltavia koulutuksia ovat laatu- tai potilasturvallisuusaiheiset kotimaiset ja kansainväliset konferenssit tai seminaarit/webinaarit, valtakunnalliset tai alueelliset koulutustapahtumat sekä yliopistojen ja korkeakoulujen järjestämät tai hyväksymät laatua tai potilasturvallisuutta käsittelevät kurssimuotoiset koulutukset,    Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen ja laadun sertifiointia ylläpitävien organisaatioiden koulutukset. 
  • Enintään 20 tuntia voi koostua oman organisaation sisäisistä tai alueellisesti järjestetystä alan koulutuksesta.
  • Erityispätevyystoimikunta voi hyväksyä anomuksesta myös muita suomalaisia tai kansainvälisiä koulutuksia.
  • Kurssimuotoisen koulutuksen tulee olla suoritettu lääkäriksi/hammaslääkäriksi valmistumisen jälkeen ja 10 vuoden sisällä ennen erityispätevyyden hakemista. Erityispätevyyttä hakeva henkilö voi perustellusta syystä saada pidennystä suoritustensa voimassaoloon.
  • Suositeltava ulkomainen vuosittainen kokous: https://internationalforum.bmj.com/

Suositeltava kirjallisuus

  • Laadunhallintaa, potilasturvallisuutta, lääkitys- ja laiteturvallisuutta, infektioiden torjuntaa sekä potilasvakuutusta koskevat voimassa olevat säädökset.
  • Valtioneuvoston kanslian, sosiaali- ja terveysministeriön, Valviran, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Fimean julkaisemat selvitykset, muistiot ja raportit tai muut ohjausdokumentit laadusta ja potilasturvallisuudesta viimeisen viiden vuoden ajalta.
  • Patient Safety and Quality Improvement in Health Care, 2021 https://www.springer.com/gp/book/9783030558284
  • Textbook of Patient Safety and Clinical Risk Management, 2021 https://www.springer.com/gp/book/9783030594022
  • Crossing the Global Quality Chasm: Improving Health Care Worldwide, The National Academies Press, 2018
  • Asiakasturvallisuus sosiaali- ja terveysalalla, 2021
  • Potilasturvallisuuden perusteet -oppikirja, 2013 ja yhdeksän verkkokoulutusta, Duodecim
  • BMJ Quality and Safety –lehden numerot viimeiseltä kolmelta vuodelta
  • Laaturekisterit, www.thl.fi
  • Tutustuminen mittaristoon, www.ichom.org
  • OECD, Suomen terveysprofiili laadun ja potilasturvallisuuden osalta, https://www.oecd-ilibrary.org/social-issues-migration-health/suomi-maan-terveysprofiili-2019_342765e3-fi
  • Suomen Lääkärilehti, Aikakauskirja Duodecim, Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti kolme viimeisintä vuosikertaa laatua ja potilasturvallisuutta koskevilta osin.
  • Tutustuminen sivustoihin www.ihi.org, www.ahrq.com 

Kehittämisprojekti

  • Kehittämisprojektikokemusta edellytetään, koska tässä erityispätevyydessä sen voidaan katsoa korvaavan puuttuvaa tenttiä. Kyseeseen tulee joko laatuun tai potilasturvallisuuteen liittyvä oma kehittämisprojekti tai toimikunnan riittäväksi katsoma osallistuminen suurempaan kehittämisprojektiin, esim. vastuu sen jostakin osa-alueesta.
  • Projekti voi myös olla tieteellinen tutkimushanke, mutta silloinkin siihen pitää sisältyä selvä laadun tai potilasturvallisuuden kehittämiselementti.
  • Kehittämisprojektin laajuus pitää olla vähintään noin 8 op (1 op=27 t.)
  • Kehittämisprojektin loppuraportti (tai hankkeen tutkimusjulkaisu) pääsääntöisesti portfolion yhtenä liitteenä

Ohjaaja

Erityispätevyyttä suorittavalla tulee olla erityispätevyyden suorittanut ohjaaja, joka seuraa ja tukee koulutettavaa. Kouluttautujaa kannustetaan tarvittaessa hankkimaan ohjausta lisäksi myös omassa organisaatiossaan tai lähiseudulla työskentelevältä ja/tai laatu- tai potilasturvallisuustutkimusta tekevältä erityispätevyyden omaavalta lääkäriltä.