Miten kaikki alkoi
Suomen Potilasturvallisuusyhdistys 2010 – 2020
JOHDANTO
1. SUOMEN POTILASTURVALLISUUSYHDISTYKSEN (SPTY) SYNTYMINEN
Marina, Karolina
2. POTILASTURVALLISUUDEN KEHITTYMINEN KANSALLISESTI 2010 - 2020
Marina ja Karolina
3. YHDISTYKSEN ROOLI KANSALLISESSA POTILASTURVALLISUUDEN KEHITTÄMISESSÄ (TYÖRYHMÄT, LAUSUNNOT YMS, OSALLISTUMINEN STRATEGIATYÖHÖN, LAINSÄÄDÄNTÖ)
Tarja – vasta myöhemmin – kirjoitetaan myöhemmin
4. YHDISTYKSEN TOIMINTA JAOSTEN EDISTÄMÄNÄ
4.1. ASIANTUNTIJAJAOS – Marina, Karolina
4.2. LÄÄKEHOITOJAOS – Anna-Riia / Suvi
4.3. POTILASJAOS – Tarja
4.4. KOULUTUSJAOS - Anssi
4.5. TURVALLINEN LEIKKAUSHOITO Karolina, Marina
5. POTILASTURVALLISUUDEN VARMISTAMISEN JA EDISTÄMISEN TUEKSI LUODUT MATERIAALIT JA JULKAISUT
Karolina, Tarja
6. YHDISTYKSEN TUKI POTILASTURVALLISUUSTUTKIMUKSEN EDISTÄMISESSÄ
Tähän tulee liittää myös alku TUTKITTUA TIETOA POTILASTURVALLISUUDESTA Anna-Riia / Suvi
7. POTILASTURVALLISUUDEN ANSIOMERKKI
Tarja
8. TULEVAISUUS
Auvo ja Karolina, Tarja ja Marina voi tukea
JOHDANTO
Visio turvallisemmasta terveydenhuollosta, pitkäaikainen haave saada potilasturvallisuuden kehittäminen systemaattiseksi Suomessa ja ystävyyttä, siitä syntyi Suomen Potilasturvallisuusyhdistys.
Potilasturvallisuuden kehittäminen Suomessa pääsi vauhtiin 2010 vaihteessa. Silloin potilasturvallisuuden kehittäminen perustui ensimmäiseen julkaistuun potilasturvallisuusstrategiaan. Käynnissä oli projekteja ja hankkeita, joista syntyi erilaisia raportteja. Vaaratapahtumien raportointijärjestelmä HaiPron käyttöönotto vauhditti kovasti keskustelua potilasturvallisuudesta. Potilasturvallisuuskulttuuri ei kuitenkaan ollut silloin vielä kehittynyt Suomessa sellaiselle tasolle, että oli mitenkään itsestään selvää, että potilasturvallisuutta tulisi kehittää jokaisessa organisaatiossa. Useimmiten pidettiin itsestään selvyytenä, että potilasturvallisuus tulee siitä, kun hyvin koulutetut ammattilaiset tekevät kaikki parhaansa.
Tässä historiikissa käydään läpi Suomen potilasturvallisuusyhdistyksen (SPTY) ensimmäisen kymmenen vuoden taivalta. Käydään läpi tapahtumia yhdistyksen perustamisesta ja vuosien varrella tehdyistä toimenpiteistä potilasturvallisuuden kehittymiseksi. Historiikissa tuodaan myös viimeisessä luvussa esiin, niitä asioita mihin on tarkoitus seuraavan kymmenen vuoden aikana potilas- ja asiakasturvallisuudessa keskittyä.
1. SUOMEN POTILASTURVALLISUUSYHDISTYKSEN (SPTY) SYNTYMINEN
2000 – luvun taitteessa ulkomailla herättiin potilasturvallisuusajatteluun toistuvien tutkimustulosten myötä - joka kymmenes potilas koki sairaalassa olonsa aikana haittatapahtuman. Havainnot johtivat turvallisuustutkimuksen kehittymiseen terveydenhuollossa, ottaen esimerkeiksi muut turvallisuuskriittiset alat kuten ilmailu ja ydinteollisuus. Ymmärrys vaaratapahtumien taustalla vaikuttavista useista mekanismeista lisääntyi, ja ns. systeemiajattelu alkoi vallata jalansijaa myös terveydenhuollossa. Oivallettiin, että kehittämällä organisaatioita, turvallisuuskulttuuria, toimintatapoja sekä tilannekohtaisia olosuhteita oli turvallisuuden tasoa mahdollista nostaa, ja haittatapahtumien syntymistä ehkäistä. Lisäksi ns. ei-teknisten taitojen sekä tiimityön vaikutus toiminnan turvallisuuteen myös terveydenhuollossa hyväksyttiin. Eri maissa tietoon reagoitiin eritavoin, ja vastuullisiksi toimijoiksi saattoi muodostua ministeriö, asiantuntijaorganisaatio tai yhdisty. Suomessa potilasturvallisuustyö eri muodoissa aktivoitui 2000 – luvun alkupuolella useammalla taholla. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) toimesta organisoitiin seminaareja, joissa kokoontui verkostoperiaatteella henkilöitä eri organisaatioista tärkeän teeman äärelle. Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT), STM ja Lääkelaitos aloittivat yhteistyössä terveydenhuollon organisaatioiden kanssa vapaaehtoisen vaaratapahtumajärjestelmän kehittämisen, jonka lopputulos kantaa tuttua nimeä HaiPro.
Yhtenä ensimmäisinä turvallisuus- ja laatutyön ohjausdokumentteina julkaistiin minisiteriön Turvallinen lääkehoito – opas vuonna 2005. Järjestelmällistä potilasturvallisuustyötä tukemaan luotiin STM:n ensimmäinen kansallinen potilasturvallisuusstrategia vuosille 2009 – 2013, jonka missiona oli edistää potilasturvallisuutta yhdessä. Strategian visiona oli saada ankkuroitua potilasturvallisuus toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin, jolloin hoito olisi vaikuttavaa ja turvallista. Potilasturvallisuutta tarkasteltiin kulttuurin, johtamisen, säädösten sekä vastuiden näkökulmasta. Strategiassa määriteltiin ensimmäistä kertaa potilasturvallisuuden peruskäsitteitä sekä taustaa, sekä asetettiin selkeät tavoitteet terveydenhuollon toimintayksiköille:
· Potilas osallistuu potilasturvallisuuden parantamiseen
· Potilasturvallisuutta hallitaan ennakoivasti ja oppimalla
· Vaaratapahtumat raportoidaan, niistä opitaan
· Potilasturvallisuutta edistetään suunnitelmallisesti ja riittävin voimavaroin
· Potilasturvallisuus huomioidaan terveydenhuollon tutkimuksessa ja opetuksessa
Samaan aikaan THL käynnisteli Potilasturvallisuutta taidolla – hanketta, jonka tavoitteena oli puolittaa haittatapahtumista aiheutuneet kuolemat vuoteen 2014 mennessä.
Hyvin nopeasti potilasturvallisuuden parissa työskennelleet ihmiset havaitsivat kansallisen ohjauksen lisäksi tarpeen verkostoitua sekä keskenään että muiden oleellisten asiantuntijatahojen kanssa. Yhdistyksen toiminnalle asiantuntijaorgaanina alkoi olla selkeä kysyntä.
Ensimmäiset keskustelut yhdistyksen tarpeesta käytiin pienemmän, potilasturvallisuutta päivätyökseen edistävän porukan kesken, mutta yhdistyksen perustamisen kannalta muiden henkilöiden mukaan saaminen ei tuottanut vaikeuksia. Moni näki yhdistyksen toiminnan merkityksellisyyden ja tarpeellisuuden. Vaikka Suomessakin oli tehty potilasturvallisuuden edistämistyötä aktiivisesti jo usean vuoden ajan, puuttui Suomesta kuitenkin toimija, jonka pääasiallinen tehtävä oli potilasturvallisuuden kehittäminen.
Yhdistyksen tavoitteeksi linjattiin potilasturvallisuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuksen edistäminen. Keinoina olivat seminaarit, koulutukset ja kongressit, julkaisu- ja tiedotustoiminta sekä tiivis yhteistyö muiden alan organisaatioiden kanssa. Jäseneksi olivat tervetulleita kaikki yksityiset henkilöt sekä oikeustoimikelpoiset yhteisöt, joilla oli halu tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. Tarkoituksen oli tehdä yhdistyksestä asiantuntijoiden, terveydenhuollon toimijoiden, alan etujärjestöjen sekä potilaita edustavien tahojen yhteinen, potilasturvallisuutta positiivisessa ja yhdessä tekemisen hengessä eteenpäin vievä foorumi.
Yhdistyksen perustamiskutsu sähköposti lähetettiin potilasturvallisuuden kannalta merkittäville toimijoille 4.2.2010.
Yhdistyksen perustamiskokous järjestettiin Helsingissä 18.2.2010. Kokouksessa paikalla olijat päättivät yksimielisesti perustaa Suomen Potilasturvallisuusyhdistyksen (Finlands Patientsäkerhetsförening.) Läsnä olevat henkilöt allekirjoittivat yhdistyksen perustamisasiakirjan. Näiden lisäksi yhdistyksen perustajiksi ryhtyivät Suomen Lääkäriliitto ry, Sairaanhoitajaliitto ry, Valvira, potilasvakuutuseskus, Conmedic. Oy, Labquality oy, Kymenlaakson sairaanhoitopiiri ja Vaasan sairaanhoitopiiri. Perustamiskokouksessa olivat läsnä: Juhani Ojanen, Timo Keistinen, Ermo Haavisto, Ilkka Saario, Amos Pasternack, Pirjo Pennanen, Tuija Ikonen, Aura Matikainen, Lasse Koste, Olli Väisänen, Jari Knuuttila, Mauri Keinänen, Hannu Halila, Marina Kinnunen, Karolina Olin, Minna Kaila, Marja Airaksinen, Eine Oinas, Liisa-Maria Voipio-Pulkkinen, Heidi Silvennoinen, Pia Maria Jonsson, Ritva Inkinen, Petri Sipilä, Ulla Idänpään-Heikkilä, Asko Nio, Leena Rosenberg-Ryhänen, Lauri Vuorenkoski ja Jarkko Wallenius
Perustamiskokouksessa valittiin yksimielisesti yhdistyksen puheenjohtajaksi Amos Pasternack, Hallituksen muiksi jäseniksi perustamiskokouksessa valittiin:
Pirjo Pennanen, Marina Kinnunen, Karolina Olin, Minna Kaila, Marja Airaksinen, Ermo Haavisto, Arto Helovuo, Ulla Idänpään-Heikkilä,Timo Keistinen, Asko Nio, Leena Rosenberg-Ryhänen, Ilkka Saario.
Varajäseniksi valittiin: Juhani Ojanen, Lauri Vuorenkoski, Jarkko Wallenius
Yhdistyksen ensimmäisessä varsinaisessa kokouksessa valittiin varapuheenjohtajaksi Pirjo Pennanen ja rahastonhoitajaksi Karolina Olin ja sihteeriksi Marina Kinnunen.
Yhdistyksen ensimmäisen toimintavuoden pääpaino oli yhdistyksen tulevien vuosien toiminnan suunnittelussa. Hallitus kokoontui neljä kertaa vuonna 2010. Yhdistyksen vuosikokous marraskuussa ja kokouksessa hyväksyttiin muutokset yhdistyksen sääntöihin Patentti- ja rekisterihallituksen ohjeistuksen mukaisina, minkä jälkeen yhdistys rekisteröitiin 16.12.2010. Vuosikokous valitsi hallituksen pj:ksi ja jäseniksi entiset ja lisäksi uutena jäsenenä Arto Helovuon. Yhdistyksen hallituksen jäsenet tekivät yhdistystä tunnetuksi esiintymällä lukuisissa kokouksissa ja seminaareissa. Yhdistys oli osapuolena suunniteltaessa Lääkäripäivien 2011 Vahinkoklinikkaa (10.1.2011) ja Itä-Suomen yliopiston järjestämää potilasturvallisuustutkimuksen seminaaria (26 – 27.2.2011). Jäsenille lähetettiin kaksi jäsenkirjettä sähköisesti, ja yhdistyksen toiminnasta tehtiin power point diasarja. Lisäksi hallituksen jäsenet olivat tapaamassa Farmasialiiton johtoa. Potilasturvallisuusyhdistykselle aukaistiin kotisivut osoitteessa www.spty.fi.
2. POTILASTURVALLISUUDEN KEHITTYMINEN KANSALLISESTI 2010 – 2020
Ensimmäisen kansallisen potilasturvallisuusstrategian ollessa jo voimassa astui vuonna 2011 voimaan myös terveydenhuoltolaki (1326/2010), joka velvoitti terveydenhuollon toimintayksiköt aktivoitumaan potilasturvallisuuden edistämisessä ja varmistamisessa. Pykälä 8 käsitteli laatua ja potilasturvallisuutta. Pykälän mukaan terveydenhuollon toiminnan on perustuttava näyttöön ja hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin. Terveydenhuollon toiminnan on oltava laadukasta, turvallista ja asianmukaisesti toteutettua. Kunnan perusterveydenhuollon on vastattava potilaan hoidon kokonaisuuden yhteensovittamisesta, jollei siitä muutoin erikseen sovita. Terveydenhuollon toimintayksikön on myös laadittava suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. Suunnitelmassa on otettava huomioon potilasturvallisuuden edistäminen yhteistyössä sosiaalihuollon palvelujen kanssa. STM:n asetuksella säädettiin asioista, jotka suunnitelmassa on sovittava.
THL Potilasturvallisuutta taidolla hanke (9/2011 – 12/2015), jossa Potilasturvallisuusyhdistys toimi yhtenä yhteistyökumppanina, pohjautui kansainvälisiin teemoihin. Hanke kohdistui toimintaympäristön kehittämiseen ja potilasturvallisuuden edistämisessä tarvittavan tiedon ja välineiden tarjoamiseen ammattilaisille. Lisäksi tuettiin asiantuntijoiden verkostoitumista työpajoissa, joissa mm. laadittiin potilasturvallisuussuunnitelmia. Ohjelma tuotti verkkokoulutuksen henkilöstölle sekä sähköisen kirjaston. Ohjelman lopetuksen jälkeen kansallisen tason toimeenpano päättyi ja valtakunnallista yhteistyötä siirtyi tukemaan Suomen potilasturvallisuusyhdistys, joka jatkoi kansallisen kehittämisen tukemista tuottamalla oppaita ja järjestämällä koulutusta.
STM päivitti potilasturvallisuusstrategian vuosille 2017 – 2021. Potilas- ja asiakasturvallisuuden ja laadun edistäminen kuuluu palvelujen järjestäjän vastuulle. Tuottajien kuuluu varmistaa riskien hallinta sekä potilas- ja asiakasturvallisuuden toteutuminen käytännössä. Olennaista tässä on henkilökunnan ammattitaito ja sitoutuneisuus sekä toiminnan säätely. Vaaratapahtumien ennalta ehkäisy edellyttää kokonaisvaltaista laadun ja turvallisuuden hallintaa, jonka kehittämiseen on otettava mukaan myös potilas, asiakas ja läheiset. Strategialla tavoitellaan yhtenäistä turvallisuuskulttuuria.
Edellisten, kansallisten toimijoiden rinnalla on kasvanut vapaaehtoinen vaaratapahtumien raportointijärjestelmä HaiPro. Tätä nykyä järjestelmää sekä siihen liittyvää syyllistämätöntä, järjestelmälähtöistä käsittelyprosessia käyttävät sairaanhoitopiirit, yli 90 % perusterveydenhuollon toimijoista ja useat yksityiset toimijat. Se on tarkoitettu toiminnan sisäiseen kehittämiseen, ja raportointi perustuu vapaaehtoisuuteen. Tämän julkaisun hetkellä ilmoituksia on kertynyt järjestelmään xxxxxxx.
3. YHDISTYKSEN ROOLI KANSALLISESSA POTILASTURVALLISUUDEN KEHITTÄMISESSÄ (TYÖRYHMÄT, LAUSUNNOT YMS, STRATEGIAT, LAINSÄÄDÄNTÖ)
Samalla sapluunalla mitä yhdistyksen toimintakertomuksessa
4. YHDISTYKSEN TOIMINTA JAOSTEN EDISTÄMÄNÄ
Vuoden 2011 aikana potilasturvallisuusyhdistykseen perustettiin toiminnan tukemiseksi alajaoksia, joiden tarkoituksena oli tukea ja edistää potilasturvallisuuteen liittyvää kehittämistoimintaa. Joukkoa lisättiin pian myös potilasjaoksella.
1.1. ASIANTUNTIJAJAOS
Jaoksen tavoitteena on edistää potilasturvallisuutta luomalla avoin ja aktiivinen verkostoitumis-, keskustelu- ja tapaamisfoorumi niille, jotka työskentelevät päivittäin potilasturvallisuuden parissa. Tavoitteena on lisäksi tiedon ja osaamisen jakaminen ja jalkauttaminen jaoksen sisällä sekä sen ulkopuolella.
Jaos pyrkii vaikuttamaan kansallisesti potilasturvallisuuden strategisiin linjauksiin ja tavoitteisiin antamalla tarvittaessa lausuntoja ja osallistumalla potilasturvallisuutta koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Potilasturvallisuusasiantuntijat tekevät tiivistä yhteistyötä muiden yhdistyksen jaosten sekä potilasturvallisuutta edistävien tahojen kanssa.
Jaoksen toiminta on käynnistynyt vuonna 2010, ja se jatkuu edelleen. Jaoksen konkreettisia toimintamuotoja ovat säännölliset tapaamiset, joissa on käsitelty useita ajankohtaisia teemoja, sekä annettu asiantuntijoille aikaa keskustella omassa työssä tärkeiksi nousseista asioista. Jaoksessa on jaettu oppeja, kokemuksia sekä menestymistarinoita. Jaoksessa on käsitelty myös anonymisoituja vakavia vaaratapahtumia, jotta myös muilla organisaatioilla olisi mahdollisuus oppia sattuneista vaaratapahtumista. Kerran vuodessa järjestetään kaksipäiväiset syyspäivät, jolloin kokoonnutaan yhteisen kouluttautumisen merkeissä. Jaoksen jäsenet ovat päätyönään potilasturvallisuutta edistäviä henkilöitä, laajalla edustuksella sekä erikoissairaanhoidosta, perusterveydenhuollosta, että sosiaalihuollosta.
Jaoksen jäsenet ovat tuoneet asiantuntemustaan eri julkaisuihin, koulutuksiin sekä lausuntoihin. Jaoksen jäsenistä useat ovat pätevöityneet myös potilasturvallisuustutkimuksen saralla.
Puheenjohtajat: Marina Kinnunen, Karolina Olin
1.2. LÄÄKEHOITOJAOS
Turvallinen lääkehoito -jaos aloitti toimintansa keväällä 2012. Jaoksen tavoitteena on tarjota moniammatillinen toiminta- ja keskustelufoorumi, joka edistää lääkitysturvallisuutta levittämällä tietoa hyvistä käytänteistä läpi sosiaali- ja terveydenhuollon laitos- ja avohoidossa. Jaos tarjoaa asiantuntemustaan yhdistyksen ja ulkopuolisten käyttöön lääkkeiden turvallisesta ja tarkoituksenmukaisesta käytöstä osana potilasturvallisuutta. Haluamme jaoksessa mahdollistaa myös potilaiden ja muiden lääkitysturvallisuudesta kiinnostuneiden kansalaisten osallistumisen toimintaan.
Puheenjohtajat: Marja Airaksinen, Anna-Riia Holmström, Carita Linden-Lahti
1.3. POTILASJAOS
Potilasjaoksen tavoitteena on tuoda potilaiden ja omaisten ääntä vahvasti mukaan potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämiseen. Jaoksessa toimii aktiivisesti jäseniä useista eri potilasyhdistyksistä. Jaoksen toiminnasta tarkempi kuvaus Tarja? ’
Puheenjohtajat: Tarja Pajunen, Irene Vuorisalo
1.4. KOULUTUSJAOS
Tästä tarkempi kuvaus
Potilasturvallisuusyhdistys oli myös mukana järjestämässä useita kansallisia koulutuspäiviä, seminaareja, konferensseja
· Ensimmäinen kansallinen Potilasturvallisuuskonferenssi 2011
· THL:n Potilasturvallisuuspäivien (18.–19.3.2013)
· Lääkäripäivillä (8-11.1.2013) Vakavien vaaratapahtumien tutkintakurssi
· Muut?
Vuonna 2014 Yhdistys organisoi neljä alueellista koulutustilaisuutta Kouvolassa, Porissa, Kuopiossa ja Oulussa.
Puheenjohtajat Ulla Idänpään-Heikkilä, Johanna Tulonen-Tapio, Arto Helovuo, Anssi Kuosmanen
1.5. TURVALLINEN LEIKKAUSHOITO
Turvallinen leikkaushoitojaoksen yhtenä pääteemana oli tukea WHO:n leikkaustiimin tarkistuslistan jalkauttamista. Leikkaustiimin tarkistuslista oli osa vuonna 2008 käynnistynyttä Safe surgery saves lives -ohjelmaa. Toiminta jatkui aktiivisena vuodesta 2011 – xx? ja sen toiminta koostui… ?
Puheenjohtajat Ilkka Saario, Olli Väisänen
5. POTILASTURVALLISUUDEN VARMISTAMISEN JA EDISTÄMISEN TUEKSI LUODUT MATERIAALIT JA JULKAISUT
Yhdistys otti aktiivisen roolin myös potilasturvallisuutta tukevan materiaalin luomisessa. Asiantuntijoiden yhteisvoimin kirjoitettiin useita oppaita, joiden tarkoitus oli tuoda käytännön toimijoille tutkittuun tietoon ja kokemukseen perustuvia ajatuksia ja ohjeita potilasturvallisuuden varmistamiseen käytännössä.
Hyvin nopeasti terveydenhuoltolain voimaantulon jälkeen yhdistys julkaisi rakennemallin, jonka pohjalta organisaatioiden oli mahdollista luoda potilasturvallisuussuunnitelma lakisääteiset edellytykset täyttäen.
Lääkkeenannon tarkistuslista
”kuva”
Ensimmäisenä oppaana julkaistiin käsikirja vakavien vaaratapahtumien tutkintaan. Oppaassa kuvataan menettelytavat ja toimintaperiaatteet, joilla vakavia vaaratapahtumia on mahdollista selvittää organisaatioissa juurissyiden tunnistamiseksi. Opas tuki jo olemassa olevia, vapaaehtoiseen vaaratapahtumien raportointiin liittyviä menettelytapoja.
Vuonna 2015 julkaistiin myös opas potilasturvallisuusriskien hallintaan. Oppaassa potilasturvallisuusriskienhallintaa käsitellään osana riskienhallinnan ja turvallisuussuunnittelun kokonaisuutta, kuitenkin siten, että potilasturvallisuus on riskienhallinnan keskiössä. Opas täydensi STM:n julkaisua riskienhallinnasta ja turvallisuussuunnittelusta potilasturvallisuuden osalta. Taustalla oli myös lakisääteinen velvoite terveydenhuoltolain pykälän 8 mukaisesti, jossa asetukseen perustuen organisaatioiden on kuvattava potilasturvallisuusriskien ennakointi ja hallinta.
Johdon turvallisuuskävely
”kuva”
Sote- ja maakuntauudistus toi potilas- ja asiakasturvallisuuden entistä lähemmäs toisiaan. Potilasturvallisuusyhdistyksessä nähtiin jo heti uudistuksen alkumetreillä, että potilas- ja asiakasturvallisuuden edistäminen on yksi keskeisiä teemoja uudistuksen toteuttamisessa, omavalvonnan ytimessä. Tähän tarpeeseen kirjoitettiin erillinen opas, jossa kuvattiin useita jo käytössä olevia, hyviä toimintatapoja ja työkaluja sekä terveydenhuollon, perusterveydenhuollon että sosiaalihuollon kontekstiin. Oppaassa nostettiin esille myös järjestäjän ja tuottajan velvollisuuksia. Ensimmäinen versio oli valmis jo ennen maakuntalainsäädännön valmistumista vuonna 2019, mutta lakien kaaduttua opasta päivitettiin vastaamaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, ja viimeinen versio julkaistiin 2020 alkuvuodesta.
6. YHDISTYKSEN TUKI POTILASTURVALLISUUSTUTKIMUKSEN EDISTÄMISESSÄ
Yksi ensimmäisiä yhdistyksen jaoksia oli Tutkittua tietoa potilaisturvallisuudesta – jaos, jonka puheenjohtajana toimi Amos Pasternack. Sen perintönä potilasturvallisuusyhdistys käynnisti vuonna 2015 toimenpiteen, jonka tavoitteena oli edistää HaiPro – vaaratapahtumien raportointijärjestelmän kertyneen vaaratapahtuma-aineiston tutkimuskäyttöä. Yhdistys haki vuonna 2015 HaiPro – käyttäjäorganisaatioilta lupaa koordinoida eri organisaatioista yhdistetyn HaiPro -aineiston tutkimuskäyttöä. Suostumuksia saatiin runsaasti, joka mahdollisti tutkijoille tutkimusluvan hakemisen yhdistettyyn aineistoon keskitetysti. Eri organisaatioilta yhdistetty aineisto on tarkoitettu akateemiseen tieteellisen tutkimukseen, sekä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa tapahtuvaan kehitystyöhön. Toiminta käynnistyi vuoden 2016 alussa, jolloin tutkimusneuvosto aloitti toimintansa.
7. POTILASTURVALLISUUDEN ANSIOMERKKI
8. TULEVAISUUS